Joka päivä on naistenpäivä -klassikkohaaste (koonti)

#everydayiswomensdayreadingchallenge

Viime syksynä Mitä luimme kerran -blogin Laura ja @ireadlikephoeberuns -instatilin takaa löytyvä Mira pistivät käyntiin haasteen, johon lähdin innoissani mukaan lukemaan naisoletettujen kirjailijoiden kynäilemiä klassikkoteoksia. Haaste ja sen ympärillä käyty keskustelu saivat miettimään paljon kirjallisuuden ja omien lukutottumusteni sukupuolijakaumaa, joten kiitos haasteen järjestäjille ajatusten herättelystä!

Ennen viime vuotta en koskaan tarkkaillut sitä, kuinka suuri osa lukemastani on naisten tai miesten kirjoittamia teoksia, enkä viime vuonnakaan ajatellut kirjailijan sukupuolta valitessani luettavaa, mutta vuoden lopulla suoritin laskennallisia toimenpiteitä, jotka paljastivat, että vuonna 2018 lukemistani kirjoista jopa 72 % oli lähtöisin naisoletetun kirjailijan kynästä. Nyt asiaan tarkemmin perehdyttyäni voin sanoa, että niin kauan kuin olen kirjannut ylös lukemiani, olen lukenut enemmän naiskirjailijoiden teoksia (vastaavat luvut aiemmilta vuosilta ovat nimittäin 2017: 54%, 2016: 51%, 2015: 64%, 2014: 60%). Omien lukutottumusteni kanssa olen siis jopa siinä pisteessä, että voisin harkita lukevani enemmän miesoletettujen teoksia, mutta jos mietitään esimerkiksi kirjallisuuden kaanonin miesvaltaisuutta, naiskirjailijoiden teokset tarvitsevat ja ansaitsevat enemmän huomiota kuin ne ovat tähän mennessä saaneet.

Kaanonin miesvaltaisuus kiinnostaa minua myös erityisesti siksi, että kirjallisuutta opiskellessa ja muutenkin aika paljon klassikkoja lukevana ihmisenä olisi helppo lukea huomaamattaan lähes pelkästään miesten kirjoittamia teoksia. Prosenttilukujen makuun päästyäni minua alkoi kiinnostaa se, kuinka paljon mies- ja naiskirjailijoiden teoksia olen tullut lukeneeksi yliopistoa varten ja millainen osuus kurssien kirjavaihtoehdoista on mies- ja kuinka paljon naiskirjailijoiden teoksia, sillä oletusarvoisesti suurimmalla osalla yliopistossa luetettavista teoksista on klassikkoarvoa. Kirjallisuushistorialla on suuri rooli erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja sekä maailmankirjallisuuden että kotimaisen kirjallisuuden historiaa opiskelleena yliopiston kirjalistaltani löytyy varsin kattava kokoelma tärkeimmäksi katsottua kirjallisuutta sekä tietenkin vapaavalintaisten kurssien vähän modernimpia klassikoita.

Olen näihin tilastoihin ottanut huomioon kaikki yliopistokurssieni lukulistoilla luettavaksi tarjotut (ja joissakin tapauksissa määrätyt) kaunokirjalliset teokset. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikkien yliopistokurssieni kirjalistat ovat vielä jäljitettävissä ja senkin osalta olen laskenut mukaan kurssille lukemani teokset. Kurssivalinnoista ja kurssien enemmän tai vähemmän vaihtuvista kirjalistoista riippuen luvut vaihtelevat luonnollisesti eri opiskelijoiden lukeman kirjallisuuden välillä, mutta minun kahden ja puolen vuoden kirjallisuuden opiskelun kannalta luvut ovat seuraavanlaiset. Listaukseni kattaa kaiken kaikkiaan 125 kirjaa. Niistä vain 34% on naisten kirjoittamia. Pyöristetysti kaksi kolmasosaa kirjallisuuden kursseilla luetettavasta kaunokirjallisuudesta on miesten kirjoittamaa, mikä kertoo omaa tarinaansa siitä, millaisten tekstien katsotaan määrittelevän kulttuuriperintöämme ja joiden katsotaan olevan tutkimuksen arvoista.

Koska minulla on ollut tunne, että olen yliopistoympyröissäkin navigoitunut naiskirjailijoiden kirjoittamien teosten suuntaan silloin, kun olen voinut valita, laskin, muuttuuko tilanne radikaalisti, jos lasken vain ne teokset, jotka olen lukulistoilta oikeasti lukenut, mutta ei, prosenttimäärä pysyy samana. Varsinaisten kirjallisuushistorian kurssien osalta luvut ovat vielä synkempiä. Kolmella kotimaisen kirjallisuushistorian kurssilla luetetusta 45 klassikosta 31% on naisten kirjoittamia, mikä on pitkälti sen ansiota, että viimeisen kurssin (joka käsittää ajallisesti 1900-luvun loppupuolen) listalla jopa puolet teoksista on naisten kirjoittamia, mutta kahden aikaisempaan kirjallisuuteen keskittyvän kurssin tilanne on arvatenkin paljon huonompi. Yleisen kirjallisuustieteeseen verrattuna kotimaisen tilanne ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan niin paha, sillä maailmankirjallisuuden puolella keskiajan kirjallisuudesta nykyajan kirjallisuuteen asti ulottuvilla kahdella kurssilla luettavana oli yhteensä yksitoista teosta, joista jopa kaksi oli naiskirjailijoiden kirjoittamia. Siis kaksi. Jätän tämän nyt tähän.

kesäkuun tunnustukset2

Lukuhaaste on ollut loistava siinäkin mielessä, että sen innoittamana on käyty keskustelua siitä, miten klassikko yleensä määritellään ja mikä lasketaan klassikoksi. Miesvaltaiseen kaanoniin otetaan yleensä ne harvat kiintiönaiset 1800-luvulta: Austen ja Bronten siskokset. Nopealla laskutoimituksella vajaa 20 kirjaa BBC:n sadan kirjan listalla, jonka jokaisen pitäisi lukea elämänsä aikana, on naiskirjailijoiden teoksia, eikä Keskisuomalaisen vastaavalla listallakaan päästä montaa kirjaa 20 kappaleen paremmalle puolelle. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö maailmassa olisi hurjasti klassikoiksi kelpaavaa kirjallisuutta, joka ei ole miesten kirjoittamaa, niin kuin esimerkiksi Lauran kokoama lista haasteeseen sopivista esimerkkikirjoista osoittaa.

Tämän ränttäyksen jälkeen onkin sitten ehkä aiheellista kertoa, mitä luin itse haasteeseen. Ja vastaus on, että paljon vähemmän kuin olisin halunnut. Lukemani kirjat ovat myös hyvin pitkälle todella tunnettuja teoksia, jotka eivät välttämättä tarvitsisi yhtä paljon nostetta kuin moni muu potentiaalinen klassikko, mutta se ei tee niistä yhtään vähemmän sopivia tähän haasteeseen. Ironisesti kyllä kaikki haasteeseen lukemani kirjat olen lukenut sen takia, että ne ovat tulleet vastaan kurssien lukulistoilla, joten aivan toivotonta ei kirjallisuuden opetuskaan ole sukupuolijakauman perusteella. (Tosin sellainen huomautus täytyy vielä tehdä, että suuri osa näistä on löytynyt luettavakseni täältä Englannin puolelta kun taas aikaisempiin lukuihin otin mukaan vain kotiyliopistoa varten lue(te)tut teokset.)

#EVERYDAYISWOMENSDAYREADINGCHALLENGE -HAASTEESEEN LUETUT

Daphne du Maurier – Rebekka

Jane Austen – Järki & tunteet

Jane Austen – Kasvattitytön tarina

Jane Austen – Emma

Anne Frank – Nuoren tytön päiväkirja

Ja onhan tässä tullut lueskeltua sieltä täältä vähän muutakin haasteeseen sopivaa. Loppuun asti en ole näitä lukenut, mutta maininnan takia haluan nostaa nämä klassikkokirjallisuuden joukkoon. Mary Wollstonecraftin A Vindication of the Rights of Woman on ollut analysoinnin kohteena suhteessa Austeniin, samoin samalta osastolta vähemmän tunnettu Hannah Moren Strictures on the Modern System of Female Education, mutta kumpikin vain osittain. Lisäksi olen lukenut novelleja kahdesta eri kokoelmasta, jotka olisivat loistavia tähän: Elaine Showalterin editoima Daughters of Decadence – Women Writers of the Fin-de-Siécle sisältää novelleja monelta eri naiskirjailijalta ja Katherine Mansfieldin Selected Stories Mansfieldin parhaita. Kummallekin iso suositus, toivon ainakin itse ehtiväni lukevani kyseiset teokset kokonaan!

Ja parastahan tässä on se, että haaste jatkuu toiselle kierrokselle! Naisten kirjoittamat klassikot eivät siis ole menossa mihinkään, ainakaan jos se on minusta kiinni, ja toisella kierroksella aion lukea ainakin Virginia Woolfia, Sally Salmisen Katrinan, lisää Katherine Mansfieldiä ja varmaankin ainakin jonkun feminismin klassikkoteoksen. Ja tänään starttaa myös bookishteaparty-blogin Katrin Lukemattomat naiset -haasteen toinen kierros, johon kannattaa osallistua klassikkohaasteen rinnalla!

Jos opiskelet / olet opiskellut kirjallisuutta, minua kiinnostaisi kovasti tietää, miltä sinun opintojesi aikana luettujen kirjojen sukupuolijakauma näyttää!

6 kommenttia artikkeliin ”Joka päivä on naistenpäivä -klassikkohaaste (koonti)

  1. Kai Kivelä sanoo:

    Hei!
    Kiitos vielä blogista.
    Kysyisin Sinun suosituksia ajankohtaisista luontokirjoista.
    Onko uusia tullu paljon? Onko mulla joku jääny huomaamatta?
    Terv. Lapin Äijä
    P.S. Saako kysyä, missäpäin tämmönen ns. Kirjavaras asuu,
    ja minkälainen suhde Sinulla on yleisesti kirjamaailmaan?
    Terv. sama, eli Kai Kivelä

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Luontokirjoista en kyllä tähän hätään osaa sanoa yhtään mitään, niitä en oikeastaan itse lue, joten ei tule seurattua niiden ilmestymistä. Lyhyesti sanottuna suhteeni kirjamaailmaan on sellainen, että lukeminen on rakkain ja pitkäaikaisin harrastukseni ja opiskelen myös kirjallisuutta, jotta saisin siitä jonain päivänä ammatin.

      Tykkää

  2. Omppu Martin sanoo:

    Mahtava postaus. Hienoa, että toit esiin noita prosenttilukuja.
    En pysty enää laskemaan tarkasti, miten omana opiskeluaikanani oli tuo sukupuolijakauma, muitta tuo on kyllä erittäin tuntua, että kun luetaan kirjallisuuden historiaa (yleisen kirj.tieteen puolella), niin se on hyvin voittopuolisesti miesten kirjoittamaa kirjallisuutta.
    Suoritin opintoja paljon esseillä, joten pääsin sitä myötä vaikuttamaan enempi siihen, mitä valitsin luettavakseni.

    Lisäksi kävi sillä tapaa tuuri, että oli tarjolla kursseja, joissa oli mahdollista lukea naisten kirjoittamaa kirjallisuutta, kuten esim. suomenruotsalaisia modernisteja käsittelevä kurssi – no joo, oli siinä joku Diktonius ja Parlandkin mukana, mutta mieleni jäi erityisesti Mirjam Tuominen, Hagar Olsson ja Eva Wichman. Tämä kurssi tosin vaati sivuaskelta nordisk litteraturin puolelle.

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Kiitos! Mielenkiintoista kuulla opiskeluajastasi. Tämä sukupuolijakaumakysymys on sellainen, johon tulee nyt varmaan kiinnitettyä enemmän huomiota sekä kursseja että niiden kirjalistoista lukemista valittaessa. Toivotaan, että opintojeni loppupuolella prosenttiluvut ovat jo vähän parempia. Olen nyt täällä vaihdossa kurssilla, jolla luetaan vain Jane Austenin tuotantoa, mutta pitää olla tarkkana sen suhteen, järjestetäänkö Helsingissäkin vielä kursseja, jotka antavat enemmän tilaa naiskirjailijoiden kirjoittamille teoksille.

      Tykkää

  3. Laura sanoo:

    Ah,vitsi mikä postaus, oon niin fiiliksissäni tästä! Mieletöntä paneutumista, ja ihana, että tää herättää keskustelua ja ajatuksia! Niin sen on tarkoituskin, ja tuntuu mielettömältä, että se keskustelu limittyy yhteen lukuhaasteen kanssa. ❤

    Oma kokemukseni kirjallisuuden opinnoista on muutama hassu lastenkirjallisuuskurssi, ja ne vastoin yleistä sukupuolijakaumaa ovat olleet oman kokemukseni mukaan jopa naisvoittoisia lukulistoiltaan. Toisaalta tämä on hieno asia, mutta toisaalta laittaa hieman mietityttämään, että onko naisten lapsille kirjoittama kirjallisuus todella ainoa, jossa asiaan huomiota kiinnittämättä saadaan edes suurin piirtein tasajako sukupuolten kesken? Ei sillä, etteikö lastenkirjallisuus olisi yksi tärkeimpiä kirjallisuusmuotoja jo omastakin mielestäni, mutta ei se ehkä aivan samanlaista arvostusta yleisesti tunnu nauttivan kuin nuo vanhat miesklassikot, jotka aikuisille (miehille) on suunnattu.

    Mutta kiitos siis tästä postauksesta, tää ilahdutti niin monella eri tasolla. Hienoja kirjoja olet lukenut myös haasteeseen, odotan mielenkiinnolla mitä seuraavan vuoden aikana vielä tuletkaan lukemaan. ❤ Ihana kun osallistut taas!

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Ihanaa kuulla! Ja kiitokset itsellesi ajatusten herättelystä ja haasteen järjestämisestä ❤

      Mielenkiintoisia nuo havaintosi lastenkirjallisuuden puolelta, en olekaan tullut kiinnittäneeksi siihen mitään huomiota. Mutta äkkiseltään tuntuu jotenkin loogiselta (joskaan ei ongelmattomalta) että sitä pidettäisiin muuta kirjallisuutta feminiinisempänä alueena, ehkä sen takia että lasten hoitamista ja lapsiin liittyviä asioita on niin pitkään pidetty erityisesti naisille kuuluvana asiana? Lastenkirjailijoistakin löytyy arvostettuja nimiä, tällä hetkellä esimerkiksi Mauri Kunnas, mutta totta se on, ettei klassikkoasemaankaan päässeitä lastekirjailijoita aseteta ihan samalle linjalle kuin ”vakavaa” aikuisten kirjallisuutta kirjoittavat. Vähän sama ehkä nuortenkirjallisuuden kanssa, sieltä löytyy huippusuosittuja (nais)kirjailijoita, mutta klassikkokirjailijoihin verrattuina heitä ei nähdä läheskään samassa sarjassa.

      Tykkää

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s