Kalevala

”Virsiä virittämiä 

Vyöltä vanhan Väinämöisen, 

Alta ahjon Ilmarisen, 

Päästä kalvan Kaukomielen, 

Joukahaisen jousen tiestä, 

Pohjan peltojen periltä, 

Kalevalan kankahilta.”

kalevala elias lönnrot blogi arvostelu

Kalevala on, kuten kaikki hyvin tiedämme, Suomen kansalliseepos. Varmasti kaikilla suomalaisilla peruskoulun käyneillä ihmisillä on jokin kuva siitä, miten Kalevala on syntynyt, mitä siinä tapahtuu ja ketkä ovat sen keskeiset henkilöt.

Kertauksen vuoksi: Kalevala perustuu suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin, joita muuan Elias Lönnrot keräsi runonlaulajilta 1800-luvun alkupuolella. Niiden pohjalta Lönnrot sepitti, karsi ja yhtenäisti eeppisen runoelman, jonka tunnemme nykyään Kalevalana. Eepos kertoo  muun muassa Kalevalan ja Pohjolan kansoista, Pohjolaan tehdyistä kosiomatkoista, kostoretkistä sekä rikkauksia tuottavan sammon taonnasta ja ryöstöstä. Siinä on mukana runsaasti myyttistä ainesta maailman luomisesta eri jumaliin, eikä siitä puhuttaessa voi tietenkään unohtaa Väinämöistä, ”tietäjää iän-ikuista”, Ilmarista tai Lemmikäistä – eikä Ainoa, Louhea tai Lemminkäisen äitiäkään.

Minä kuulun niihin, joiden ei ole tarvinnut lukea opusta (joitain aivan satunnaisia oppikirjoissa olevia pätkiä lukuun ottamatta) koulussa. Tai ei tarvinnut, kunnes huomasin, että minun on tentittävä se (ja 13 muuta suurta suomalaista klassikkoa) 1800-luvun kotimaisen kirjallisuuden kurssilla päästäkseni eteenpäin opinnoissani. Kalevala on teos, johon olisin varmasti tarttunut jossain vaiheessa jo sen takia, millainen asema sillä on suomalaisessa kirjallisuudessa, mutta tuskin olisin ottanut sen lukulistalleni juuri nyt. Mutta hei – mikä olisikaan sopivampi ajankohta lukea Kalevala kuin Suomen 100-vuotisjuhlavuosi?

kalevala

Kalevala on ainutlaatuinen lukukokemus. Se poikkeaa tavallisesta lukuprosessista jo siinä, etten tiedä toista teosta, jonka tapahtumat ja henkilöt olisin tuntenut yhtä tarkasti ennen ensimmäisenkään sivun lukemista. Tapahtumien tunteminen ennalta helpottaa muuten tuntuvasti juonen seuraamista, sillä vanhahtavan kielen muuttaminen konkreettisiksi, juonta eteenpäin vieviksi tapahtumiksi voi tuottaa hankaluuksia. Minun painoksessani oli lisäksi marginaalissa huomautuksia siitä, mitä kussakin runossa tapahtuu, mikä vielä helpotti vauhdissa pysymistä. Vaikka äidinkielen tunnit ovat tarjonneet varsin kattavan kuvan Kalevalan keskeisistä tapahtumista, kaikkea ei ole sentään tullut opeteltua ulkoa ja oli virkistävää törmätä myös tapahtumiin ja henkilöihin, joita en muistanut tai tiennyt etukäteen.

Eepos arveluttaa monia lukijoita vanhanaikaisen ja vaikean kielensä sekä runomuotonsa takia. Omasta puolestani voin kuitenkin sanoa, että juuri ne tekevät Kalevalasta niin hienon elämyksen. Jotkin ilmaukset jäivät arvoituksiksi, mutta Kalevalan kieli on niin rikasta ja kaunista suomen kieltä, etten ole vastaavaan törmännyt. Sitä kuuluisaa nelipolvista trokeetakaan ei kannata säikkyä, sillä se keinuttaa tekstiä sopivassa tahdissa ja istuu hyvin ainakin minun suuhuni.

En voi väittää, ettei Kalevalan lukeminen ole vaikeampaa kuin keskivertoromaanin: se voi tuntua välillä jopa työläältä. Eepokseen rikkauteen ei kuitenkaan pääse yhtä autenttisesti ja eläväisesti käsiksi juoni- ja henkilökaavioiden tai lyhennelmien kautta. Siksi kannustan jokaista, joka epäröi: kokeile!

Helmet-lukuhaaste: 32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta

Varastaisinko?

×××× vaatii ryöstöä

Pitikö sinun lukea Kalevala koulussa? Tai oletko lukenut sen ihan vain huvin vuoksi?

11 kommenttia artikkeliin ”Kalevala

  1. Hande sanoo:

    Kalevala on tosiaankin teos, jonka sisällöstä tietää väkisinkin jotain entuudestaan, jos on yhtään kuunnellut äidinkielen tunneilla peruskoulussa. Muistan, miten ainakin minun piti tehdä yläasteella Kalevala-kansio, jonka avulla pääsin tutustumaan monipuolisesti teoksen maailmaan, vaikken ole sitä tähänkään päivään mennessä lukenut – aiheeseen törmäsin monesti myös musiikkiharrastukseni kautta.
    Kalevala on ollut lukulistallani vuosikausia, mutten ole vielä saanut aikaiseksi tarttua siihen – ehkä minäkin otan sen luettavakseni tämän vuoden aikana Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tosin en uskalla valalle mennä asiasta. 😀

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Kansio kuulostaa kivalta tavalta sukeltaa eepoksen maailmaan, minä olen käynyt Kalevalaa läpi koulussa ainakin Rauta-aika tv-sarjana sekä ihan Kalevala-kokeeseen päntäten.

      Tsemppiä urakkaan, jos sille kannalle päädyt! 🙂

      Tykkää

  2. mirzu sanoo:

    He, täällä kanssa käynnissä suomalaisen kirjallisuushistorian tenttiminen – 13 klassikkoa 1800- ja 1900-luvun alusta lukulistalla ollut tässä keväällä. Kalevala ei tosin noihin omiin opintoihin tälle kurssille kuulunut, mutta liipaten hieman Kalevalaa oli lukulistalla Aleksis Kiven Kullervo. Täytyy tunnustaa, että yllättävän hienoja teoksia on nuo omalla tenttilistalla olleet klassikot olleet! Ehkä ne ei silloin yläasteella/lukiossa auennut niin hyvin, mutta nyt päälle kolmekymppisenä viihdyn niiden parissa loistavasti.

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Jee, vertaistukea! Minulla vuosisadat on erotettu eri kursseiksi, ja jos en aivan väärin muista, 1900-luvun kirjallisuushistoria on jaettu vielä kahteen. Totta, ryhdyin urakkaan ehkä hieman nyreästi, mutta tähän asti lukemani klassikot ovat kyllä kaikki olleet iloisia yllätyksiä. Tsemppiä luku-urakkaasi! 🙂

      Tykkää

  3. Celestine sanoo:

    Itse asiassa ostin Kalevalan omaan hyllyyni sunnuntaina 😀 Kyseessä on suht uusi SKS:n painos, jossa on kaikki henkilöluettelosta runojen tiivistelmiin (ja onhan se myös upean näköinen). Kenties myös luen sen joskus… Kirsti Mäkisen Suomen lasten Kalevala on todella tuttu ja hyvä tapa Koirien Kalevala -iän ohittaneille lapsille (ja noh, isommillekin) tutustua Kalevalaan. Ite kuuntelin tämän version iltasatuna alle kouluikäisenä 😀 ja onhan siinä myös aivan ihana kuvitus ❤

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Loistava ajoitus 😀 Tuo uusi Kalevala-painos olisi kyllä hieno lisä omaankin hyyllyyn. Koirien Kalevalan minäkin olen lukenut, mutta Suomen lasten Kalevalaa en. Se on kyllä aina kuulostanut versiolta, josta Kalevalaan tutustuminen olisi helppo aloittaa 🙂

      Tykkää

  4. essielina / Sabinan knalli sanoo:

    Luin Kalevalan teini-ikäisen hurmioituneessa kirjallisuusvimmassa yläasteen ja lukion välisenä kesänä. Meidät oli juuri ennen kesää laitettu opettelemaan Kalevalan tärkeimmät tapahtumat ulkoa, joten se auttoi huomattavasti ymmärtämistä. Muistan ettei urakka ollut yhtään niin paha kuin aluksi kuvittelin. Nyt siitä on jo reilusti yli kymmenen vuotta, joten uusintaluku voisi olla paikallaan. 🙂

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Vau, sinähän olet innostunut Kalevalasta nuorena! Kalevala on niitä kirjoja joihin voisi palata aina uudestaan, lueskella sieltä täältä, ihmetellä ja ihastella. Intoa uudelleenlukuprojektiin, jos päätät sellaiseen ryhtyä 🙂

      Tykkää

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s