TORSTAI 27.10.
Torstaiaamuna sain kiinnittää bloggaaja-badgetin rintapieleeni ensimmäistä kertaa ja laskeutua tutuksi käyneitä portaita messuhalliin, jossa oli jo käynnissä iloinen hyörinä. En ennättänyt avajaisiin, mutta suunnitelmani toisen ohjelmanumeron mukaisesti kävin ihmettelemässä ilmiötä nimeltä JVG. Räppäriduoa haastatteli heistä vastikään kirjan kirjoittanut Laura Friman.
Seuraavaksiseurasin KirjaKallion paneelikeskustelua Etsä tiedä kuka mä oon? Henkilöbrändäys taiteessa, viihteessä ja yhteiskunnassa, jossa keskustelemassa olivat YleX:n musiikkipäällikkö ja DJ Orkidea Tapio Hakanen, Ellun Kanat -viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen ja Kustannusyhtiö Otavan myyntipäällikkö Noora Al-Ani. Kolmikko keskusteli kirjakalliolaisten haastattelemana muuan muassa siitä, että brändi syntyy ja muotoutuu ilman brändäystäkin ja ettei taitavakaan brändäys tee huonosta tuotteesta hittiä.
Jouduin lähtemään KirjaKalliosta kesken kaiken kuullakseni Suomalaisen kirjakaupan lavalla järjestettyä esikoiskirjakeskustelua, johon osallistuivat Minna Rytisalo, Antti Ritvanen ja Linnea Alho.
Jämähdin samalle lavalle kuuntelemaan vielä Pajtim Statovcin ja Riikka Pulkkisen yhteistä haastattelua. Kirjailijat nostivat esille messu- ja muiden esiintymisten erilaisuuden kirjoitustyöhön verrattuna, kiittivät kollegoilta saatavaa tukea ja paljastivat keskustelevansa tavatessaan esimerkiksi kerrontaratkaisuista. Haastattelun jälkeen koitti yksi messujen kohokohdista, kun kävin pyytämässä signeerausta upouuteen Tiranan sydämeen.
PERJANTAI 28.10.
Perjantaille olin suunnitellut vaikka mitä ohjelmaa, mutta päädyin osallistumaan vain muutamaan. Ensimmäinen niistä oli KirjaKallion päivän paneelikeskustelu #pojatkinlukee #mitästytöt, jossa keskustelemassa olivat kampanjan keulahahmo Mikko Toiviainen, yrittäjä, kirjailija ja kolumnisti Ronja Salmi sekä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja esseisti Silvia Hosseini. Tunnin aikana puhuttiin muun muassa lukemisen turhan kapeasta käsitteestä: usein lukemiseksi mielletään vain ns. korkeakirjallisuuden lukeminen, vaikka esimerkiksi nettiartikkelien lukeminen tai räplyriikan analysointi sopivat määritelmään paremmin kuin hyvin. Ylipäätään kolmikko oli sitä mieltä, että jokaiselle pitäisi löytyä sopiva tapa lukea, tapahtui se sitten ruudulla tai paperilla tai oli tekstilaji mitä tahansa.
Paneelikeskustelun jälkeen satuin törmäämään bloggaajakollegoihin, mistä alkoikin yksi messuviikonloppua määrittänyt tapahtumasarja, muihin bloggaajiin tutustuminen. Se on ehdottomasti asia, joka jää päällimmäisenä näistä messuista mieleen. Oli hauskaa saada nimet ja naamat monelle loistavalle blogille, joita olen seurannut jo kauan. Kirjabloggaajat ovat mahtavaa porukkaa, jonka seurassa on hurjan tervetullut olo! ❤
Kävin katsomassa ja kuuntelemassa Harry Potterien suomentajaa Jaana Kapari-Jattaa kahdesti perjantain aikana. KirjaKalliolle hän veti yleisöä aivan hurjasti; Akateemisen kirjakaupan haastattelupisteellä oli onneksi hieman väljempää. Kahdeksas, aivan näinä päivinä ilmestyvä Potter on käännetty lyhyellä aikataululla muttei hutiloiden ja saanemme nauttia samasta laadusta kuin edellisten Pottereiden kanssa.
LAUANTAI 29.10.
Päädyin kuuntelemaan ensimmäisenä ohjelmana Venla Hiidensalon haastattelemia Anna-Kaari Hakkaraista ja Johannes Lahtista, jotka keskustelivat tyhjän paperin kammosta. Molemmat haastateltavat tuntuivat olevan sitä mieltä, että kammo pysyy kaukana silloin, kun ei kirjoittaessaan tiedä, minne tarina päättyy vaan kirjoittamisesta muodostuu ikään kuin tutkimusmatka.
Viime vuoden raatilaisena olin innoissani osallistumassa tällä kertaa yleisönä Nuori Aleksis -palkinnonjakoon. Loppujen lopuksi en nähnyt tilaisuudesta kuin ensimmäiset viisi minuuttia, joiden aikana selvisi, että palkinnon sai tänä vuonna Elina Hirvosen Kun aika loppuu. Täytyy lisätä kirja lukulistalle!
Kiiruhdin kesken kaiken bloggaajien tapaamisen Boknäsin osastolle, jossa olin jo hieman haistellut tunnelmia torstaina. [Kolme kappaletta sitten kirjoitettu suitsutus käy tähänkin kohtaan – lue se yltä.] Toivottavasti ei tarvitse odottaa vuotta ennen kuin tapaamme uudelleen!
Kolmen tunnin jumituksen jälkeen (kuinka nopeasti aika kuluikaan höpistessä!) otin suunnaksi Aleksis Kivi -lavan ja Tommi Kinnusen haastattelun. Sieltä matka jatkui Lopotti-lukupiiriin, jossa minulla ja osalla viime vuoden Nuori Aleksis -raadista oli viimein tilaisuus päästä kasvokkain voittajakirjailijan kanssa. Lukupiirissä ihmeteltiin muun muassa kääntämisen vaikeuksia, mikä toi varsin mielenkiintoisen näkökulman Lopottiin ja kirjallisuuteen ylipäätään.
SUNNUNTAI 30.10.
Viimeinen messupäivä käynnistyi jälleen yhdellä viikonlopun kohokohdista, Terhi Rannelan haastattelulla. Roman Schatz haastatteli Rannelaa Fraun tiimoilta ja puolituntinen vierähti miettimällä muun muassa sitä, mikä saa nuoremmat sukupolvet käsittelemään vanhempiensa tai isovanhempiensa sotatraumoja. Haastattelun jälkeen kävin nappaamassa signeerauksen Rannelan aiempaan romaaniin Läpi yön, jonka suosittelen myös lukemaan Fraun ohella!
Toinen ohjelmanumero oli Pajtim Statovcin haastattelu (taas) ja sen jälkeen yleinen haahuilu ja kirjojen hipelöinti antikvariaattiosastolla. Huomasin, että minulla on aivan toivoton suuntavaisto Antikvaarisilla Kirjamessuilla: kävin aiemmin päivällä himoitsemassa kirjaa erään antikvariaatin hyllyssä mutta en enää myöhemmin löytänyt kyseistä antikvariaattia koko messukeskuksesta… (!) Kirja jäi ostamatta, mutta pään sain ainakin pyörälle. Lupaan juhlallisesti kantaa messualueen karttaa mukanani koko ajan kaikilla seuraavilla messuilla.
Messuväsymyksen hiipiessä jalkoihin varasin itselleni istumapaikan Aleksis Kivi-lavalta loppupäiväksi, heh. Siinä tuli kuunneltua niin Juhani Karilaa, jonka esseekokoelma meni saman tien varaukseen kuin Juha Itkosta, jonka kirjat ovat minulle eräänlainen merkkipaalu siirtymässä nuortenkirjoista aikuistenkirjojen maailmaan.
Viimeiseksi seuraamakseni ohjelmanumeroksi jäi HS:n esikoiskirjapalkintoehdokkaiden haastattelu. Ehdolla on vaikka mitä mielenkiintoista! Lukulistalleni kohoavat ainakin Johannes Ekholmin Rakkaus niinku, Jan Forsströmin Eurooppalaisia rakastajia, Aura Nurmen Villieläimiä, Minna Rytisalon Lempi ja mahdollisesti Henri Pulkkisen eli Paperi T:n post-alfa.
Ensi vuonna uudestaan, eikö niin?
Olitko messuilla? Mikä oli messuilusi kohokohta?
Paljon ehdit messuilla nähdä! Itselläni jäi tänä vuonna ohjelmapuoli ehkä enemmän paitsioon, mutta kirjoja ainakin ehdin ostaa… Oli mukavaa nähdä uudelleen nyt mukavammissa merkeissä, toivottavasti nähdään uudelleenkin viimeistään ensi vuoden messuilla! 🙂
TykkääTykkää
Messuilla tuntui siltä, että paljon jäi näkemättä, mutta nyt kun summaan menojani, niitä onkin kertynyt aika hyvä määrä 😀 Niin oli, yritetään ihmeessä nähdä, jos osutaan samaan kaupunkiin samaan aikaan! 🙂
TykkääTykkää
Hurjan paljon ehdit messuilla nähdä! Itsellä heitti omat messusuunnitelmat häränpyllyä ja ainoastaan torstai meni omien suunnitelmien mukaan. Perjantaina ehdinkin käydä pari tuntia pyörähtämässä ja sitten la-su jäi kokonaan välistä, kun perheessä alkoi pieni sairastelukierre. Harmittaa, että missasin bloggaajatapaamiset, mutta näin tämä joskus menee.
Suosittelen ehdottomasti Minna Rytisalon Lempi-kirjaa, pidät siitä varmasti! 🙂
TykkääTykkää
Harmi, että messusi jäivät niin vajaiksi. Olisi ollut mukava nähdä sinut bloggaajapisteellä! Onneksi tapaamisia tulee hyvin varmasti lisää, joten tämä ei ollut ainutkertainen tilaisuus. 🙂
Kiitos suosituksesta, pitää kai viimein laittaa Lempi varaukseen!
TykkääTykkää
Kahtena ensimmäisenä päivänä kiertely jäi paljon vähemmälle, kun oli niin paljon ohjelmaa. Eniten minulla oli aikaa kierrellä osastoilla sunnuntaina, kun kävin katsomassa vain kolme ohjelmaa, ja teinkin vielä viime hetken hankintoja edellisten lisäksi.
Oli todella mukavaa tutustua, toivottavasti nähdään viimeistään vuoden päästä messuilla! 🙂
TykkääTykkää
Sunnuntai oli ilmeisesti yleinen kietelypäivä 😀 Niin oli – toivottavasti nähdään pian uudestaan!
TykkääTykkää
Jopas oli ohjelmantäyteinen viikonloppu! Kun aika loppuu on ihana ja ravisteleva kirja, suosittelen lämpöisesti. Oli kiva nähdä, toivottavasti tapaamme vielä joskus uudelleenkin 🙂
TykkääTykkää
Sunnuntaina oli kieltämättä aika väsynyt olo kaiken ohjelman jälkeen.. Ja niimpä, ehkä ensi kirjamessuilla? 🙂
TykkääTykkää
Ihania messukokemuksia! 🙂 Harkitsin ohikiitävän hetken itsekin näille(kin) messuille tuloa, mutta Turun Kirjamessut saivat tällä kertaa riittää. Ei makeaa mahan täydeltä. Ehkä ensi vuonna Helsinkiin. Kiitos tästä koosteesta! Hirvittävän mukava kuitenkin tietää, mitä kaikkea Helsingissä tapahtui. 🙂 Rannela, Rytisalo, Itkonen, vau. Kyllä sitä tosiaan kelpaa olla innokas lukija.
TykkääTykkää
Minä en taas ole käynyt kertaakaan Turun kirjamessuilla, mutta kahdet messut saattaisivat tosiaan tulla aika raskaiksi 😀 Messut ovat yhtä lukijoiden juhlaa!
TykkääTykkää
Sitäpä juuri! Yhdet messut per vuosi tuntuvat riittäviltä, vaikka toki houkuttaisikin nähdä kaikenlaiset mahdolliset keskustelut ja kuviot. Mutta onneksi tunnelmiin pääsee sitten muiden kokemusten kautta. 🙂
TykkääTykkää
Niimpä! Kirjamessupostaukset ovat parasta lääkettä messuikävään 🙂
TykkääTykkää
Voi vitsi, harmittaa ettei nähty! 😦 Pystyin opparin takia olemaan messuilla vain torstain ja perjantain, niin jäi moni bloggaaja näkemättä. Huippukohtia oli varmaan Jaana Kapari-Jatan ja Susinukke Kosolan signeerauksien saaminen, olin niin fanityttö että 😀
TykkääTykkää
Haha, Susinukke Kosola käveli minua vastaan, mutta en uskaltanut mennä nykäisemään hihasta 😀 Kapari-Jatan signeerauksen sain sentäs minäkin (kuitin toiselle puolelle koska Potterit olivat iloisesti kotihyllyssä). Vaikka nyt ei nähty, toivottavasti viimeistään ensi messuilla tai ehkä voitaisiin tavata aiemmin jossain muissa merkeissä? 🙂
TykkääTykkää
No ehdottomasti, olisi tosi kiva tavata! Sähän asut kans Helsingissä? Mehän voitais joskus vaikka käydä kahvilla ja jutella kirjoista siinä samalla 🙂
TykkääTykkää
Joo, asustelen Helsingissä nykyään 🙂 Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta!
TykkääTykkää