Astrid Lindgren – Ronja ryövärintytär

”Veljen hän oli saanut, mutta miten he koskaan voisivat olla yhdessä? Sen piti tapahtua salassa. Ei kai hän voinut kertoa Matiakselle, että oli ystävystynyt Borkaryövärin kanssa. Se olisi samaa kuin lyödä Matiasta moukarilla päähän, paljon pahempaa vain, ja Matias murtuisi ja raivostuisi pahemmin kuin koskaan.”

Kirjavarkaan tunnustuksia -kirjablogi: Astrid Lindgren - Ronja ryövärintytärAstrid Lindgrenin klassikkosatu Ronja ryövärintytär on monelle rakkain lastenkirja. Lapset ihastuvat valloittavaan ryövärijoukkoon ja ennen kaikkea kirjan urheaan päähenkilöön Ronjaan, mutta ystävyyttä ja isän ja tyttären suhdetta käsittelevät teemat kiehtovat myös aikuisia.

Ronja syntyy ukkosyönä ryövärijoukon silmäteräksi ja vahvatahtoiseksi seikkailijaksi. Hänen isänsä on Matiaksenmetsän mahtavin ryöväri, joka suhtautuu kiihkeän vihamielisesti metsän toiseen ryöväriruhtinaaseen Borkaan. Eräänä päivänä Ronja törmää Borkan poikaan Birkiin ja heidän välilleen syntyvä ystävyys haastaa iänikuiset vihottelut.

Toisin kuin moni muu, minä en ole lukenut (eikä minulle ole luettu) Ronja ryövärintytärtä lapsena. Tarina ei silti ollut minulle aivan vieras, sillä muistan hämärästi nähneeni Ronjasta tehdyn elokuvan.

Yllätys oli melkoinen, kun lastenkirja alkoi ärräpäitä päästelevän ryövärijoukon juopottelulla: vaikea kuvitella, että enää mikään pienille lapsille kirjoitettu alkaisi samalla tavalla. Alkujärkytyksestä huolimatta Matiaksenlinna ja sitä ympäröivät metsät männiäisineen, pönthiittisineen ja hurjine ajattaroineen paljastuivat nopeasti varsin puoleensavetäviksi paikoiksi. Pääsin tanssimaan kivisaliin ryövärijoukon laulun tahdittamana, opettelemaan olemaan pelkäämättä metsässä Ronjan kanssa ja ratsastamaan hurjaa laukkaa villihevosen selässä.

Ronja on nokkela ja omapäinen päähenkilö, jonka oikeudentaju ryöväreiden keskellä on välillä huvittavaa. Hän on kovin ehdoton sen kanssa, että tekee rangaistuksenkin uhalla vain asioita, jotka hänen mielestään ovat oikein, ja siksi vastustamattoman ihailtava. Juuri tällainen asenne lasten pitäisi omaksua pienestä pitäen.

Vaikka ystävyys Birkiin nousee usein valokeilaan Ronja ryövärintyttärestä puhuttaessa, sivujuonteena toiminut kuvaus Ronjan ja hänen isänsä Matiaksen suhteesta kosketti minua kovasti. On hellyyttävää lukea kuinka tyttövauva sulattaa hurjan ryövärin aivan täysin ja vaikeaa seurata isän ja tyttären välirikon aiheuttamaa mielipahaa. Niin ystävyyden ylistyksessä kuin perhe-elämän sommittelussa on universaaliutta, joka kiehtoo sukupolvesta toiseen.

Varastaisinko?

××××vaatii ryöstöä

Mikä on sinun lapsuutesi suosikkikirja?

 

10 kommenttia artikkeliin ”Astrid Lindgren – Ronja ryövärintytär

  1. Katri sanoo:

    Minullekaan ei Ronjaa lapsena luettu, vaan olen sitä sittemmin itse lukenut. Lapsuudesta muistan lähinnä Disney-leffat (Leijonakuningas, Pocahontas ja Pieni merenneito olivat top kolmoseni) ja niistä kirjoitetut kirjat. En tiedä, osaisiko äitini vastata tähän paremmin, mutta Disneyn kirjat muistan parhaiten 😀 Itse luettuna sitten totta kai Potterit, Neiti Etsivät ja Seitsemän tassua ja Penny -sarja.

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Oijoi, Leijonakuningas ja Pocahontas kuuluvat minunkin ehdottomiin suosikkeihin!! 🙂 Neiti Etsiviä ja Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa olen ahminut myös, mutta Potterit jäivät hiukkasen myöhemmälle.

      Tykkää

  2. sallawa sanoo:

    Minullekaan ei ole luettu Ronjaa, enkä ole sitä myöskään myöhemmin itse lukenut. Ehkä kannattaisi. 🙂 Tosin monet muutkin tällaiset klassikot odottavat kohdallani vielä avautumistaan. Suosikkini lapsuudessa oli ehdottomasti Onneli ja Anneli. Aivan hurmaavia tyttöjä ja seikkailuja! Tykkäsin myös Elsa Beskowista kovasti.

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Ronja oli mukava välipala kirja, joten jos sellaista kaipailet, kannattaa tutustua hänen seikkailuihinsa 🙂 Onnelia ja Annelia en ole lukenut, mutta heidän seikkailuistaan tehty elokuvasovitus oli aivan hurmaava! Elsa Beskowin nimi kuulosti aluksi vieraalta, mutta googlasin hänet ja törmäsin yhteen lempisaduistani, kirjaan nimeltä Lohikäärme vie aikojen taa. Pienenä ei vain tullut kiinnitettyä huomiota kirjailijoihin 🙂

      Tykkää

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s