Marja Björk – Poika

”Jos on tyttö, vaikka on poika, se on sama juttu kuin olisi sairaalassa lääkäreiden ja sukulaisten ja mittareiden mukaan vihannes, vaikka itse tietäisi olevansa elossa ja yrittäisi huutaa, että älkää vetäkö niitä letkuja irti, minä elän.”

Kirjavarkaan tunnustuksia -kirjablogi: Marja Björk - PoikaMarion eli Makke on poika. Paitsi ettei ole. Biologisesti hän on tyttö, psyykkisesti poika, sosiaalisesti jotain siltä väliltä. Sukupuoli on häilyväinen käsite Marja Björkin romaanissa Poika. Poika on rohkeasti ja ketään säästelemättä kirjoitettu kuvaus siitä, miten sukulaiset, koulukaverit, lähimmät ystävät ja vanhemmat suhtautuvat tyttöön, joka on poika. Vielä enemmän se on koskettava ja kasvukipuinen kertomus transsukupuolisuudesta ja kasvamisesta.

Nuoruuteen – kaveripiirien muotoutumiseen, seurustelun aloittamiseen, fyysisiin muutoksiin – liittyy paljon epävarmuuden tunteita, huolta ja pelkoa. Epämiellyttävät tunteet kasvavat järkyttäviin mittasuhteisiin, kun kokee sukupuolensa, koko fyysisen olemuksensa, vääräksi. Pelkkä nimenhuuto luokassa nöyryyttää, liikuntatunnit ovat niin vastenmielisiä, että Makke jää kokonaan pois. Hän rukoilee kasvattavansa miehen sukupuolielimet yön aikana ja yrittää peittää naiselliset muotonsa ensin vaatteilla, sitten ilmastointiteipillä.

Tilanne ei ole helppo myöskään Maken lähipiirille. Äidin suhtautuminen on ristiriitaisinta: välillä hän tukee ja puolustaa Makkea estotta, toisinaan yrittää väkisin vääntää lapsestaan tyttöä. Velikään ei aina tiedä, miten suhtautua Makkeen, vaikka periaatteellisesti pysyy tämän puolella.

Poika on tärkeä puheenvuoro sukupuolen merkityksestä ja merkitsemättömyydestä:

”Nykyisin vanhemmat eivät kai mieti sekä tytön että pojan nimeä, kun lapsen sukupuoli tiedetään jo silloin kun se on kohdussa. Ostetaan vaaleanpunaiset tapetit ja verhot tai vaaleansininen potta. Se ei ole oikein. Lapsi lokeroidaan ennen kuin se on syntynytkään.”

Vaikeasta aiheestaan huolimatta romaani on nopealukuinen. Björkillä on hyvin omakohtainen ote, mihin saattaa vaikuttaa se, että kirja pohjautuu hänen poikansa kokemuksiin. Pojan voisi hyvin luokitella myös nuortenkirjaksi päähenkilönsä iän ja puhekielimäisen kerrontansa takia. Se sopii luettavaksi niin nuorille kuin aikuisille.

Transsukupuolisuus ei ole minulle kovin tuttu aihe, vaikka olen törmännyt siihen useammassa yhteydessä. Poika toimi siis hyvin silmät avaavana lukemisena.

Varastaisinko?

××××vaatii ryöstöä

Onko transsukupuolisuus mielestäsi yhä tabu?

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s