Laila Hietamies – Satakielimetsä

”Huvila kiehtoi mieltäni osaksi siksi, että se sijaitsi Satakielimetsässä, jonka nimi oli lapsuudesta jäänyt soimaan mieleeni taianomaisena. Talossa itsessään oli jotakin puoleensavetävää, se tuntui salaperäiseltä hyvin hienostuneella tavalla, mutta ei lainkaan pelottavalta.”

Kirjavarkaan tunnustuksia -kirjablogi: Laila Hietamies - SatakielimetsäSatakielimetsä on neljäs osa Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) Sonja-sarjaa. Vuosi on 1913, maailmansodan myrskypilvet kerääntyvät horisonttiin ja keisarinvalta hengittää viimeisiä karheita henkäyksiään. Ruhtinatar Sonja Orbeliani on ryhtynyt omaan taisteluunsa kulkutauteja ja Pietarin katujen armottomuutta vastaan: hän on ottanut vastuulleen siskonsa perustamat orpokodit. Astuttuaan sisälle Satakielimetsän huvilaan menneeseen ei ole paluuta, salaisuuden paljastuminen saattaa hänen elämänsä aivan uuteen valoon.

Niin kuin jo John Boynen Tarkoin vartioidusta talosta kirjoittaessani mainitsin, keisarillinen Venäjä on melkeinpä toinen kotimaani. En tiedä, olisinko Sonja-sarjaankaan tarttunut yhtä innokkaasti, jos se ei sijoittuisi tähän taitekohtaan.

Satakielimetsä sijoittuu historiallisesti traagiseen aikaan: koko mantereen yli on pyyhkäisevä järkyttävä, suunnaton sota, joka jättää jälkensä jokaisen elämään. Maailmansotaa suurempi mullistus Sonjalle on kuitenkin henkilökohtainen paljastus, joka vie kirjasarjan mielenkiintoisten kysymysten äärelle.  Se pyrkii jäsentämään todellisuutta sen jälkeen, kun omalta maailmankuvalta putoaa pohja. Mieltä järkyttävä tilanne, oli se mikä tahansa, haavoittaa, mutta saa myös kysymään, onko sääli nautittava asia – muuttuuko kiusallinen salaisuus rehentelyn aiheeksi:

”Olette tehnyt salaisuudestanne asian, jota tarjoatte mielellänne kenelle tahansa jolta luulette saavanne ymmärrystä ja myötätuntoa. Olette muka kauhuissanne, mutta sisimmässänne nautitte siitä.”

En tiedä, kuinka monella kirjan henkilöllä on historiallista taustaa, mutta osa nimistä on hyvinkin tuttuja. Yksi näistä on Gustafina Sonjan rinnalla kulkeva C.G.E. Mannerheim. Hänen elämäntarinansa alkaa täydentyä mielessäni kaunokirjallisuuden avulla: historian tuntien tietojen lisäksi JP Koskisen Kuinka sydän pysäytetään poikkesi hänen rooliinsa talvisodassa, Sonja-sarja kurkistaa Suomen itsenäisyyttä edeltäviin vuosiin.

Lukuvire (kuten kirjoittaminenkin) on ollut hieman kadoksissa, mutta Satakielimetsästä se ei johtunut. Vaikka tämä ei mielestäni ole sarjan parhain osa, viihdyin Sonjan seurassa taas muutaman sadan sivun verran ja odotan pääseväni viidenteen ja viimeiseen osaan.

Varastaisinko?

××× = syyllistyn taskuvarkauteen

Mitä teidän lukuinnollenne kuuluu? Ovatko jouluvalmistelut pitäneet kiireisinä ja lukuaika jäänyt vähemmälle?

Follow my blog with Bloglovin

4 kommenttia artikkeliin ”Laila Hietamies – Satakielimetsä

  1. Sara / p.s. rakastan kirjoja sanoo:

    Hieno kirjoitus, joka sai nyt innostumaan Sonja-sarjaan tarttumisesta ihan tosissaan. Tänä vuonna en taida enää ehtiä, mutta jospa otan tämän ensi vuoden tavoitteeksi. 🙂

    Minulla lukuaika on ollut kortilla viime aikoina, sillä opiskelut ovat työllistäneet niin paljon ettei aikaa kaunokirjalisuudelle ole oikein jäänyt. Mutta nyt vähän helpottaa, ja olen jo innoissani pinonnut kirjoja yöpöydälle: lähipäivinä en aio tehdä juuri muuta kuin lukea aamusta iltaan. 🙂 Toivottavasti sielläkin lukuvire alkaa löytyä! Mukavaa viikonloppua ja joulun odotusta!

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Kiitos, Sonja-sarja on kyllä tutustumisen arvoinen! Sama juttu, koulu on vienyt niin paljon aikaa, ettei ole oikein ehtinyt muuta. Kuulostaapa ihanalta suunnitelmasi lukea aamusta iltaan, jospa itsekin tekisi saman 🙂 Kiitos ja hyvää joulua!

      Tykkää

  2. sallawa sanoo:

    Lukuinnolle kuuluu ihan hyvää! Joululomalla ehtinee lukea enemmänkin, vaikka sukuloimista tietysti riittää. Luen myös juuri Hietamiehen kirjaa Pilvissä taivaanlaiva, joka on Laatokka-sarjan ensimmäinen osa. 1900-luvun alussa liikutaan siinäkin. Mukavaa joulua!

    Tykkää

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s