Anu Holopainen – Ihon alaiset

”Nukkekasvoja, animekasvoja, pelkistettyjä minimalismikasvoja tai ”kaikkea ja paljon” -karnevaalikasvoja, teemakasvoja ja -vartaloita eläimistä ja fantasiahahmoista, ulkoisen olemuksen rajana oli vain mielikuvitus.”

Kirjavarkaan tunnustuksia -kirjblogi: Anu Holopainen - Ihon alaisetMiltä näyttäisit jos saisit itse päättää? Korjauttaisitko juuri sen piirteen joka on aina häirinnyt sinua vai pistäisitkö koko naamataulun kerralla vaihtoon? Entä jos sinulla olisi mahdollisuus muokata vartaloasi ilman fyysistä ponnistelua? Entä jos vaihtoehdot ylittäisivät villeimmätkin unelmasi?

Ihon alaiset on loistava taidonnäyte Anu Holopaiselta. Se käsittelee ulkonäköpaineita ja kauneuskirurgian eettisiä kysymyksiä viihdyttävässä ja nuoria lähellä olevassa muodossa.

Kirja koostuu ikään kuin pirstaleista, jotka ovat yhdessä moniulotteinen kokonaisuus. Tavanomaisen suoran kerronan lisäksi lukujen välistä löytyy chat-keskusteluja, bloggauksia ja tv-sarjan käsikirjoitusta – tekstilajeja, jotka ovat enemmän kuin arkipäivää nuorille. Koska pätkät ovat lyhyitä ja houkuttelevat jatkamaan, kirjan ahmaisee yhdeltä istumalta.

Jokainen osio valottaa aihetta hieman eri näkökulmasta. Jara häpeää luomukasvojaan ja odottaa pelkästään hetkeä, jolloin hän pääsee kirurgin veitsen alle. Inka ei vielä oikein tiedä, muunnellako vartaloaan vai ei. Matias inhoaa muokkauksia ja jatkaa tuhoon tuomittua taisteluaan niitä vastaan. PlastikPrincessin ikä tai rahatilanne ei riitä rintaimplantteihin, mutta hän keksii arveluttavan keinon toisensa perään kiertääkseen kummatkin ongelmat.

Vaikka Ihon alaiset sijoittuu tulevaisuuteen, jossa kauneuskirurgia on ottanut harppauksia eteenpäin ja jossa vartalon keinotekoisesta muuntelusta on tullut opinnoissa ja työelämässä etenemisen avainkysymys, sen ajankuva tulee iholle. Rasvaimu, botox ja kauneusleikkaukset ovat konkreettisia vaihtoehtoja, eivät lainkaan tuntemattomia keinoja parannella itseään. Kylie Jenner lip challengen ja fitness-innostuksen levitessä sosiaalisessa mediassa on kylmäävää ajatella kuinka potentiaalinen nouseva trendi kauneuskirurgia on.

Trendit luovat aina paineita. Jaran pelko siitä, etteivät kaverit hyväksy häntä luomuna ruumiillistuu hänen omaan ajatukseensa:

”Ei hänkään halunnut tulla nähdyksi luomujen seurassa, vaikka oli itse sellainen. Miksi hänen ystävänsä haluaisivat?”

Oman ulkonäön muuttaminen hyväksynnän hakemiseksi – onko se enemmän pelottavaa vai surullista? Kelpaamisen tunnetta ei voi yliarvioida identiteetin rakennusvaiheessa. Ulkonäkö on arka paikka monelle, koska se on jotain, mikä näkyy kaikille toisin kuin ajatukset ja sisin. Itsensä hyväksyminen prosessi, jota ei hyödytä muilta tuleva arvostelu. Jos arvostelija on tärkeä ja läheinen ihmisen, se sattuu taatusti:

”Hän haluaa minun muuttuvan erilaiseksi, paremmaksi, esteettisemmäksi. – – En suostu. Minun on kelvattava tällaisena, myös Jaralle, erityisesti hänelle. Onko hän rakastellessamme tutkaillut kasvojani, kehoani, ja harmitellut mitä kaikkea niissä pitää parannella?”

Minäkin meikkaan joka aamu, mutta se on pientä verrattuna kallon luiden sieventämiseen tai muuhun pysyvään kasvojen muotoilemiseen. Vaikka meikkaan omaksi ilokseni, sen takana on sama ajatus kuin kirurgin vastaanotolle hakeutumisessa: kaunistautuminen. Voinko siis tuomita tunnistamattomaksi muuntautumista?

Suosittelen ehdottomasti lukemaan Holopaisen uusimman, vaikkei nuortenkirjoista muuten perustaisikaan. Ulkonäköön kohdistuvien paineiden alla horjumisen sanoittajana se on ainutlaatuinen.

Varastaisinko?

××××vaatii ryöstöä

Kauneuskirurgia – onko se suunta, johon ulkonäkökeskeinen kulttuurimme on ajamassa meitä? 

Follow my blog with Bloglovin

6 thoughts on “Anu Holopainen – Ihon alaiset

  1. sallawa sanoo:

    Hyvää pohdintaa eittämättä mielenkiintoisesta teoksesta. Toivottavasti kulttuuri tekee jossain vaiheessa täyskäännöksen, ja luomusta tulee se juttu. Itse meikkaan vain hyvin kevyesti, jos ollenkaan, mutta joskus sitä harhautuu miettimään, että kelpaako tällaisena. Onneksi aikuisuuden tuoma ns. viisaus kertoo, että saa sitä ihminen tehdä niinkuin itse parhaaksi näkee :). Toki on joskus kiva laittautua kunnolla vaikka juhliin lähtiessä. 🙂

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Kiitos kommentistasi! Olen samoilla linjoilla kanssasi, arvostan luonnollisuutta sekä ilman meikkiä että meikin kanssa. Tietysti juhlatilaisuudet ja niihin laittautuminen on asia erikseen, mukavaa vaihtelua ja itsensä hemmottelua 🙂

      Tykkää

  2. Omppu/Readerwhydidimarryhim sanoo:

    Hyvin tuo esiin tämän mainion teoksen ajatusmaailmaa. Vaikka tämä onkin dystooppinen, niin kovin kaukana ei nykyajasta olla sittenkään. En oikein usko, että muokkaukset on tie onneen. Jos muokkaa yhtä paikkaa, niin sitten haluaa taas muokata seuraavaa. Kuten hienosti totesitkin, itsensä hyväksyminen on se juttu.

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Juuri niin, aikamoinen kierre siitä syntyy helposti, jos lähtee yhtä paikkaa korjaamaan. Tässäkin maailmassa ja ajassa on jo nähty niitä, joiden muokkausruljanssit ovat menneet hyvän maun rajan yli. Kiitos kommentistasi!

      Tykkää

  3. Jenni/Sivusivulta-kirjablogi sanoo:

    Tämä on todella hyvä kirja. Pidän todella paljon meikkaamisesta. Nyt olen kuitenkin kulkenut töissä meikittä ja huomannut, etteivät ihmiset suhtaudu yhtään erilailla, vaikkei ripsaria olekkaan ripsissä. Silti meikkaaminen on vaan kivaa.

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Meikkaamisesta tulee helposti tapa, minkä jälkeen voi tuntua kovin paljaalta lähteä ihmisten ilmoille meikittä. Hienoa kuitenkin, ettei meikkaus/meikkaamattomuus vaikuta suhtautumiseen! Kiitos kommentistasi!

      Tykkää

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s